Uppoamattomalla laivalla eteenpäin

 Traconissa 2023 uudet pelaajat jatkoivat 18. retkikunnan sekä osittain 17. retkikunnan rooleissa. Laivat ovat siitä kiitollinen osa peliä, että niiden miehistöksi usein tarvitaan paljon enemmän hahmoja kuin on pelaajia - tämä antaa yhtäältä tilaa uusille pelaajille luoda omat hahmonsa ja toisaalta tarjoaa mahdollisen selityksen sille, miksi yhdessä pelissä tauolla ollut hahmo palaa seuraavassa.

Pelin tyylilaji kokee jälleen rajun muutoksen, kun pakomatka meriteitse törmää merenkulun arkeen. Tarkkasilmäinen lukija on saattanut huomata paljon heittoja matka-ajoissa saarelta toiselle. Tämä johtuu suoraan käytetyn pelin merenkulkua koskevista säännöistä: alusten nopeuksissa on rankkoja eroja ja sen lisäksi tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat purjealusten ohjaamiseen. Matka, joka hyvissä olosuhteissa kestäisi muutaman päivän, saattaa huonoimmissa oloissa venyä viikoiksi tai kuukausiksi, kun laiva harhailee sumussa, juuttuu tyveneen tai harhautuu myrskyn vuoksi kurssista.

Tarkkaan mietittyä realismia? Ei nyt sentään. Pelinjohtaja ei kuitenkaan voinut olla hymyilemättä, kun alkoi mökkeillessään lukea Iida Turpeisin Elolliset-kirjaa. Kirjan alku kertoo komentajakapteeni Vitus Beringin epäonnisesta yrityksestä etsiä meritie Aasiasta Amerikkaan. Kurssista eksyminen, haaksirikkoutuminen, epätoivoiset yhteenotot villieläinten kanssa tuntuivat kaikki hellyttävän tutuilta. Viimeksi pelinjohtaja koki samoja tunteita nähdessään Seikkalu jäämerellä -animaation Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla.

Tähän pelaajien lokimerkintään tiivistyy niin oikeiden kuin kuvitteellisten merimiesten tuska.

Tarinavihkossa todetaan "on keisarillinen vuosi 157". Merkinnän päivämäärät paljastavat, että siinä missä tosielämässä on tähän pisteeseen pääsy kestänyt reilu seitsemän vuotta, pelin sisäinen kalenteri on siinä ajassa edennyt reilun vuoden. Saa nähdä. kuinka pitkälle pelaajat vielä pääsevät Ropeconissa 2024.

---

18. retkikunta, osa 2

• Paljastuu että Atigtalik on löytänyt laivalle
• miehistön jäsen Susi-Jack vihitään ryöstösaaliin salaisuuteen
• Atigtalik haluaisi jatkaa lohikäärmeen jahtaamista, muut eivät ole tästä innoissaan
• Jack haastaa Atigtalikin kalastuskilpailuun ja voitaa
• Titanic saapuu Alballe, laivan korjaaminen telakalla alkaa
• Ryhmä kyselee paikallisilta merivirroista ja mahdollisista merireiteistä. He petkuttavat olevansa lähdössä pohjoiseen mutta oikeasti pyrkivät etelään
• laiva nostaa ankkurin, suuntanaan tutkimattomien saarien ryhmä etelässä
• laiva kohtaa eskuiittien kelluvan kylän. Eskuiitit paljastuvat vihamielisiksi kun tajuavat Von Ulmin olevan haltia, ja laiva joutuu kiertämään kylän kaukaa
• sumu nousee ja kurssin pitäminen vaikuttaa toivottomalta. Ryhmä kuitenkin improvisoi itselleen kompassin laivan rautaesineistä sekä hyödyntämällä merivirroista urkkimiaan tietoja.
• sumuisesta säästä ja huonosta tuulesta huolimatta Titanic jatkaa matkaansa. Matkalla nähdään parvi sarvivalaita, mutta ryhmä ei uskalla purjehtia kovin lähelle.
• Titanic joutuu myrskyyn. Tuuli repii laivan purjeen ja viimeisenä hätäkeinona ryhmä ohjaa laivan hiekkasärkällä tutkimattoman saaren kulmaan, johon se jää jumiin
• myrskyn laannuttua miehistö alkaa paikkaamaan alusta mahdollisuuksien mukaan. Kultasaaliin omistajat soutavat maihin ja alkavat tutkia saarta
• leiriydyttyään yöksi saaren lounaiskulmaan, ryhmä kuulee ääniä metsässä. Äänten syyksi paljastuu yksinäinen jääkarhu. Välttyäkseen taistelulta ryhmän jäsenet heittävät sille ruokaa. Heidän onnekseen karhu tyytyy heidän eväisiinsä ja jättää heidät rauhaan.
• kierrettyään saaren ryhmä palaa Titanicille. Todettuaan saaren asumattomaksi, he päättävät käyttää yhden päivän puhtaasti metsästykseen ja ruokavarojen keräämiseen.
• ennen lähtöä seuraavalle saarelle, ryhmä miehistöineen viettävät keskikesän juhlaa saaren rannalla. He sytyttävät kokon ja heittävät mereen ruokauhrin vetehisille. He eivät kuitenkaan uskalla kutsua vetehisiä paikalle, koska pelkäävät joutuvansa velvoitetuksi johonkin.
• Lankku ja Eero juovat itsensä tuhtiin humalaan, Susi-Jack manipuloi yhtä miehistön jäsenistä siltä varalta että hätätilanteessa tarvitsisi turvautua ihmissyöntiin
• seuraavana päivänä krapulan hengen vahvasti läsnäollessa laiva irrotetaan särkältä ja ohjataan kohti seuraavaa, suurempaa saarta
• saaren rannikolla ankkurissa näkyy toinen laiva, keisarillinen karavelli Sarvivalas
• nähdessään uuden myrskyn kohoavan taivaanrannassa ryhmä ankkuroi Titanicin suojaisaan paikkaan juuri näköetäisyyden rajalle Sarvivalaasta
• Myrskyn laannuttua ryhmä soutaa Sarvivalaalle neuvottelamaan miehistön kanssa. Heille selviää että Sarvivalas on tutkimusalus ja valtaosa sen miehistöstä on maissa tutkimusmatkalla.
• ryhmä ehdottaa aluksen uudeksi nimeksi Palaavaa Sarvivalasta
• päätettyään seuraavaksi kohteekseen Safiirisaaren, ryhmä kuitenkin soutaa maihin tutkimaan asumatonta saarta ennen lähtöä
• matka katkeaa kehnoon säähän ja ryhmä päätyy kuluttamaan aikaa kalastaen
• matka Safiirisaarella alkaa, päämääränä saada vaurioitunut Titanic kunnon telakalle että se voidaan paikata kokonaan
• matkalla nähdään parvi suuria hetulavalaita (grönlanninvalas). Ryhmä kiertää nekin kaukaa, peläten että suuri hetulavalas voisi kaataa heidän kauppalaivansa
• sumu nousee puolimatkassa
• sumusta päästyään matkalaiset näkevät huonon enteen: verenpunaiset revontulet hohtavat jälleen taivaalla
• maailmanlopun lohikäärme nähdään yläilmoissa ja Atigtalik haastaa sen kaksintaisteluun
• Atigtalik koittaa ampua lohikäärmettä silmään, mutta hänen aseensa ruuti on kastunut eikä ase laukea
• Atigtalik heittää lohikäärmettä keihäällä, mutta se kimpoaa sen silmästä ja putoaa mereen
• lohikäärme nauraa ja ilkkuu matkalaisille. Se jättää heidät eloon, mutta lupaa henkilökohtaisesti tuhota ihmisten maailman niin että pankista ryöstetty kultasaalis muuttuu arvottomaksi