Vetehisten virsi

 17. ja 18 retkikunnan saavutusten kunniaksi laitan tähän vielä viimeisiä kuvia ja muistiinpanoja pelistä, mukaan lukien Berberorin, Susi-Jackin sekä Atigtalikin epilogit. Von Ulmin hahmolomake ja epilogi valitettavasti katosivat minulta, voi olla että ne jäivät kirjoittajalleen. Kiitos hienoista lyijykynäpiirroksista kuuluu Vilma Salmiselle (IG: Vilmaagi) Susi-Jack oli viimeisiä uusia hahmoja, joka luotiin peliin 2023 Traconissa. Hän selvisi pelin lopusta ja pakeni haltia Von Ulmin kanssa pohjoisten alkuasukkaiden maille. Berberor luotiin Ropeconissa 2023 ja oli mukana ryöstämässä pankkia sekä hankkimassa pakoalus Titanicia. Laivan hajottua päreiksi, hän päätti jäädä metsäiselle majakkasaarelle asumaan. Tämä Ropeconissa 2024 kirjoitettu epilogi on varsin runollinen päätös koko kampanjalle. Atigtalik, jääkarhun äiti, pohjoisen soturi Atigtalik oli yksi 17. retkikuntaa varten luoduista hahmoista, joka liittyi peliin Ropeconissa 2022 kampanjan palattua olosuhteiden pakottamalta tauol...

 Suunnitellusti Vetehisten virren viimeinen säe veisattiin Ropeconissa lauantaina klo 17 - 21 neljän pelaajan voimin, joista yksi palasi peliin useiden vuosien ja retkikuntien tauon jälkeen. Tapahtumat jatkuvat suoraan siitä, mihin peli oli päättynyt Traconissa 2023. Pelaajat palasivat pohjalaissoturi Atigtalikin, haltiakoijari Von Ulmin, eränkävijä Susi-Jackin sekä kääpiöberserkki Berberorin saappaisin. Muut 18. retkikunnan jäsenet sekä Titanicin miehistö esiintyivät sivuhahmoina. Pelin viimeisen lokimerkinnän kunniaksi palaan takaisin kerronnallisempaan tyyliin. --- 18. retkikunta, viimeinen osa Pohdittuaan lohikäärmeen esittämää uhkausta, ryhmä päätti säilyttää kurssinsa ja ohjata Titanicin Safiirisaaren luoteisosan kalliolinnoitukselle. Nouseva myrskytuuli pakotti heidät kuitenkin etelämmäs ja he joutuivat ohjaamaan aluksensa suojaan noin kahdeksan meripeninkulman päähän päämäärästä. Pohdittuaan maahan soutamista, ryhmä päätti pysyä laivalla ja odottaa myrskyn laantumista. Onni...

 Traconissa 2023 uudet pelaajat jatkoivat 18. retkikunnan sekä osittain 17. retkikunnan rooleissa. Laivat ovat siitä kiitollinen osa peliä, että niiden miehistöksi usein tarvitaan paljon enemmän hahmoja kuin on pelaajia - tämä antaa yhtäältä tilaa uusille pelaajille luoda omat hahmonsa ja toisaalta tarjoaa mahdollisen selityksen sille, miksi yhdessä pelissä tauolla ollut hahmo palaa seuraavassa. Pelin tyylilaji kokee jälleen rajun muutoksen, kun pakomatka meriteitse törmää merenkulun arkeen. Tarkkasilmäinen lukija on saattanut huomata paljon heittoja matka-ajoissa saarelta toiselle. Tämä johtuu suoraan käytetyn pelin merenkulkua koskevista säännöistä: alusten nopeuksissa on rankkoja eroja ja sen lisäksi tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat purjealusten ohjaamiseen. Matka, joka hyvissä olosuhteissa kestäisi muutaman päivän, saattaa huonoimmissa oloissa venyä viikoiksi tai kuukausiksi, kun laiva harhailee sumussa, juuttuu tyveneen tai harhautuu myrskyn vuoksi kurssista. Tarkkaan mieti...

  17. retkikunnan lohikäärmejahti huipentui Ropeconissa 2023. Tehtyään melkoisen lenkin maailmankartalla, retkikunta palasi Alkusaarelle ja löysi etsimänsä sieltä, mistä oli lähtenytkin. Kauppasatama päätyi toista kertaa toimimaan näyttämönä pelaajahahmojen ja lohikäärmeen väliselle mittelölle - käärme tosin oli hieman isompi kuin 14. retkikunnan kohtaama. Ropeconin toisessa pelissä 18. retkikunta muodostui kahden 17. retkikunnan selviytyjän sekä neljän uuden hahmon ympärille. Siirtymä näiden kahden ryhmän välillä on melkoinen - myyttiset mittasuhteet saaneesta yrityksestä kukistaa maailmanlopun lohikäärme, pankin ryöstämiseen ja esivallalta pakenemiseen! Pala pelin maailmankarttaa. Isle of the Unknown-moduuli, jonka alueelta 17. retkikunta lähti etsimään lohikäärmettä, on piirretty vihreällä aivan kartan vasempaan laitaan. Ruudun sivu on kartalla 50 kilometriä. Retkikunnan tekemää matkaa voi karkeasti verrata matkaan Norjan rannikolta Islantiin ja takaisin. Vanhaa karttapalloa kat...

17. retkikunnan saappaisiin palattiin uusien pelaajien voimin Traconissa 2022. Kun lohikäärmettä ei löytynytkään Isle of the Uknonwn'n kartalta, pitkä matka takaisin Alkusaarelle Bolric-kääpiön ennenäyn ohjaamana jatkui. Matkalla retkikunta päätyi samoihin maisemiin, joissa 16. retkikunta oli käynyt kääntymässä. Valitettavasti yritys salamurhata Nuorukaisen Lahden omavaltainen "kuningas" Pablo ei aivan onnistunut. Pelinjohtajalla on sellainen kutina, että sekosin laivoissani ja tässä osiossa olisi Itkevän Seireenin siaan pitänyt esiintyä 16. retkikunnan seikkailuista tuttu Ulvova Merileijona. Noh, virheitä sattuu. Tarkkasilmäiset lukijat ovat ehkä tässä vaiheessa huomanneet jo sellaisia töppäyksiä, jotka pelinjohtaja itse on autuaasti unohtanut. Vuosikausia jatkuneessa pelissä pelinjohtajakaan ei voi väittää itseään täysin luotettavaksi kaikkitietäväksi kertojaksi. 17.retkikunta, osa 3 Karjulassa ei ollut laivaa joten ryhmä lähti Jäähuippuun hakemaan venettä, Almeria luku...

 Vuonna 2021 peli oli kokonaan telakalla - coneja ei järjestetty eikä pelinjohtajalla riittänyt motivaatioa etsiä muutakaan paikkaa. 2020 loppuvuodesta kokeilin etäpelinjohtamista Tracon Hitpointissa kun se toteutettiin Discordin kautta, mutta Vetehisten Virren sovittaminen siihen formaattiin ei silloin tuntunut hyvältä ajatukselta. Niinpä seuraavan kerran pelattiin Ropeconissa 2022. Uudet pelaajat kokivat luontevaksi luoda kokonaan uudet hahmot 17. retkikuntaa varten. Alustin pelin vahvasti Alkusaarella kytevien jännitteiden pohjalta, jotka edelliset retkikunnat olivat aikaansaaneet. Olisivatko uudet pelaajat ennemmin keisarikunnan vai uuden Aaltojen kuningattaren puolella? Pelaajat päättivät ohittaa kysymyksen ja lähteä sen sijaan metsästysretkelle. Mutta mikä olisi sopivaa riistaa? Heidän katseensa kääntyi Kainon ennustaman maailmanlopun lohikäärmeen suuntaan... Täysin pelin alustus ei mennyt hukkaan. 17. retkikunta oli alussa varsin kirjava ja sisäisesti ristiriitainen - lakia ...