17. & 18. retkikunta

 17. retkikunnan lohikäärmejahti huipentui Ropeconissa 2023. Tehtyään melkoisen lenkin maailmankartalla, retkikunta palasi Alkusaarelle ja löysi etsimänsä sieltä, mistä oli lähtenytkin. Kauppasatama päätyi toista kertaa toimimaan näyttämönä pelaajahahmojen ja lohikäärmeen väliselle mittelölle - käärme tosin oli hieman isompi kuin 14. retkikunnan kohtaama.

Ropeconin toisessa pelissä 18. retkikunta muodostui kahden 17. retkikunnan selviytyjän sekä neljän uuden hahmon ympärille. Siirtymä näiden kahden ryhmän välillä on melkoinen - myyttiset mittasuhteet saaneesta yrityksestä kukistaa maailmanlopun lohikäärme, pankin ryöstämiseen ja esivallalta pakenemiseen!

Pala pelin maailmankarttaa. Isle of the Unknown-moduuli, jonka alueelta 17. retkikunta lähti etsimään lohikäärmettä, on piirretty vihreällä aivan kartan vasempaan laitaan. Ruudun sivu on kartalla 50 kilometriä. Retkikunnan tekemää matkaa voi karkeasti verrata matkaan Norjan rannikolta Islantiin ja takaisin. Vanhaa karttapalloa katsoessa pelinjohtaja tajusi, että Isle of the Unknown muistuttaa muodoltaan Pohjois-Etelä-suunnassa peilattua Islantia. 

---

17. Retkikunta, osa 4

• Matkalaiset kuluttavat aikaa Kynttiläsaaren satamassa. Atigtalik herättää huomiota kirjavuudellaan ja haastaa paikallisia kädenvääntöön. Bolric lyö vetoa hänen puolestaa, Almer vastaan. Atigtalik häviää suurikokoiselle merimiehelle.
• Matkalaiset kaivavat kuvettaan ja maksavat laivamatkan Syöksyvällä Delfiinillä kohti Alkusaarta.
• Kolme ensimmäistä matkapäivää kuluvat mutkitta mutta neljäntenä Delfiinin kapteeni havaitsee uuden haaksirikon Pirunkehtosaaren tuntumassa. Laivasta lasketaan vene katsastamaan haaksi. Rannalta löytyy yksi eloonjäänyt, Pots Jaakonpoika, joka väitti seireenien houkutelleen laivan karille. Matkalaiset auttavat pelastamaan haaksesta rahtina olleet hylkeennahat sekä laivan lokikirjan.
• Delfiini pysähtyy Metsurilan satamaan. Matkalaiset päättävät jäädä maihin ja auttavat Potsia pelastetun rahdin käsittelyssä, saaden osan sen arvosta palkaksi. Paikallisilta matkalaiset kuulevat kansankiihottajasta, joka houkuttelee uudisraivaajia pohjoisen vanhalle temppelille. He päättävät käydä temppelillä tarkistamassa asian ennen kuin jatkavat matkaa Kauppasatamaan.
• Matkalla nousee sankka sumu, mutta matkalaiset selviävät perille tietä seuraamalla. He tulevat uudelleen rakennetulle sillalle, jonka vahdit vaativat heiltä tullin. Bolric herjaa siltavahteja, mutta suuremmilta välikohtauksilta säästytään.
• Matkalaiset saapuvat temppelin ympärille pystytettyyn uuten paaluvarustukseen ja parakkikylään, jota kutsutaan nyt "kuninkaalliseksi varuskunnaksi". He onnistuvat esittämään asiansa Kapteeni Jaskalle ja pyytävät audienssia Aaltojen Kuningattaren kanssa. Jaska ei lupaa mitään, mutta vie sanan eteenpäin. Päivän kuluessa matkalaiset hivuttautuvat "Ylipappi" Herbertin puheille, joka saarnaa heille ummet ja lammet maailmanlopusta ja siitä, kuinka liitto vetehisten kanssa on ihmiskunnan ainoa mahdollisuus selviytyä. Herbert tuskastuu matkalaisten tivatessa lohikäärmeestä, josta hän ei tiedä mitään. Matkalaiset palaavat tappamaan aikaa odottaessaan Jaskan vastausta.
• Jaska palaa ja kertoo, että matkalaiset saavat luvan käydä temppelin alakerroksissa ja puhua vetehisten kanssa, kunhan riisuvat aseensa. Matkalaiset suostuvat. He eivät tapaa kuningatarta mutta kaksi vetehistä kumminkin. He kertovat Ursulasta, jonka vapauttivat Noitasaarelta, ja palkinnoksi vetehiset kertovat heille uponneen laivanhylyn sijainnin. Matkalaiset utelevat myös lohikäärmeestä. Vetehiset eivät siitä tiedä mutta kertovat että entisaikoina ihmiset juottivat suurpetoja humalaan ja sitten kävivät keihäin joukolla kimppuun.
• Almer yrittää kaupata itseään Aaltojen Kuningattaren sulhaseksi, mutta kukaan ei toistaiseksi ota tarjousta vakavasti.
• Pitkä taival kohti kauppasatamaa alkaa. Matkalaiset pysähtyvät Metsurilassa täydentämässä muonavarantojaan, jossa he huomaavat täkäläisten katselevan Bolricia epäilevästi.
• Matkalla Atigtalik huomaa kyläläisten ripustaneen valkosipulinkukkia ja pyhiä symboleita vampyyreja karkottamaan. Hän ryöstää valkosipulikoristeen itselleen.
• Matkalaiset kulkevat mäkien yli ja yöpyvät metsässä. Kauppasatamassa he hajaantuvat etsimään Kainoa. Olivia ja Eero löytävät hänet ensimmäisinä.
• Seuraa pitkä keskustelu maailmanlopusta ja lohikäärmeestä. Illan tullen punaiset revontulet nousevat taivaanrannan ylle. Bolricin ennenäky alkaa toteutua. Valtava lohikäärme saapuu ja alkaa kiertää sataman yllä. Pakokauhu leviää kaupungissa.
• ryhmä hajaantuu. Almer ja Bolric hyppäävät satama-altaaseen ja yrittävät uida karkuun. Olivia, Kaino, Eero ja Atigtalik rupeavat kuumeisesti etsimään jotain, millä he voisivat juottaa lohikäärmeen humalaan.
• Olivia ja Eero surmaavat hevosen ja laskevat sen veret juomakaukaloon. Paikallisen apteekkarin avustuksella Atigtalik sotkee kaikki mahdolliset myrkyt sekaan.
• Kaupunkiin jääneet houkuttelevat lohikäärmeen laskeutumaan sataman torille. Se nauraa heidän mitättömälle lahjukselleen, mutta hotkaisee sen kuitenkin kitaansa. Sitten se yrittää lähteä lentoon, mutta nukahtaakin kesken kaiken ja rojahtaa rakennusten päälle, murskaten niitä valtavan ruhonsa alle.
• Kaukana Almer ja Bolric näkevät lohikäärmeen laskeutuvan. He ovat jo uineet vastarannalle eivätkä jaksa uida takaisin, joten he ryöstävät lähimmän soutuveneen ja lähtevät pikimmiten takaisin.
• Olivia hiipii vasten lohikäärmeen kylkeä ja yrittää löytää sen suomujen välistä heikon kohdan, johon ampua varsijousellaan. Eero yrittää värvätä kaupunkilaisista tarpeeksi väkeä seivästämään sen. Atigtalik kiipeää lohikäärmeen päälle ja suunnistaa kohti sen päätä.
• Almer ja Bolric saapuvat juosten takaisin Kauppasatamaan. Almer päättää ampua käärmettä jousellaan. Bolric näkee Atigtalikin siluetin vasten taivasta ja kiipeää myös käärmeen selkään.
• Olivian ampuessa käärmettä kylkeen, sen nytkähtää, muttei herää. Atigtalik tajuaa ajan olevan rajatun ja asettautuu niin, että voi ampua lohikäärmettä suoraan korvaan. Bolric seuraa esimerkkiä ja kaivautuu lohikäärmeen toiseen korvakäytävään.
• Atigtalik menee niin lähelle kuin musketin kanssa voi. Bolric jatkaa ahtautumista niin pitkälle kuin kääpiö ryömien voi. Atigtalikin laukaistessa aseena lohikäärme herää ärjyen. Atigtalik pelaustautuu hyppäämällä sen selästä. Sortuvien rakennusten kappaleita sataa maassa olevien päälle, Eero onnistuu ne väistämään, Olivia saa osuman mutta selviää hengissä.
• Bolric ei luovuta vaan uhoaa ja hokee omaa nimeään suoraan lohikäärmeen korvaan, jossa on jumissa. Lohikäärmeen sietokyvylläkin on rajansa, joten se sukeltaa mereen huuhtoakseen Bolricin korvastaan. Syntyvä hyökyaalto iskee laivat satamavallia vasten ja heittelee veneitä maalle.

18. retkikunta

• Kauppasatama on täydessä kaaoksessa. Osa laivoista on tulessa ja ihmiset ryntäilevät eestaas pakokauhun vallassa.
• Eero ja Almer lyöttäytyvät yhteen Berberor-kääpiön, Lankku-puolituisen sekä kahden muun kyseenalaisen herrasmiehen kanssa ja päättävät ryöstää pankin kun se vielä on pystyssä.
• Pankin edessä on täysi kaaos kun ihmisjoukko vaatii rajohaan nyt ja heti. Pankinjohtaja yrittää rauhoitella heitä turhaan. Kyseenalaiset herrasmiehet alkavat raivata tietää johtajan luokse, esittäen turhantärkeää aatelista ja hänen henkivartijaansa. Eero ja Almer kiipeävät pankin katolle ja yrittävät murtautua katon läpi. Lankku päättää terrorisoida väkijoukkoa viskomalla heitä polttopulloilla.
• Väkijoukko raivostuu puolituiselle ja lähtee jahtaamaan häntä, kiskoen pankinvartijat mukaansa. Herrasmiehet varastavat johtajan huomion, Berberor kävelee muina miehinä suoraan sisään. Pankkineidit pakenevat kirkuen kun kääpiö lyö kirveen tiskiin.
• Almer lyö reiän kattoon ja meinaa pudota hirsien väliin. Eero auttaa hänet ylös. Kun näyttää että reitti alhaaltakin on selvä, he laskeutuvat alas ja menevät etuovesta sisään.
• kun "neuvotteluista" ei tule mitään, herrasmiehet iskevät pankinjohtajalta tajun kankaalle, pistävät hänet köysiin ja raahavat pankkiin.
• Lankku yrittää piiloutua sivukujan roskiin, mutta väkijoukko löytää hänet. Sitkeästä vastarinnasta huolimatta Lankku ei saa heitä säikytettyä perästään vaan jää kiinni, tulee kolkatuksi ja väkijoukko alkaa raahata häntä hirtettäväksi.
• Beberor päättää pelastaa Lankun. Hän päätyy kadulle kahakoimaan vihaisten kaupunkilaisten kanssa.
• Almer ja Eero yrittävät aiheuttaa hämminkiä joukon poisajamiseksi, mutta epäonnistuvat.
• Kaikesta huolimatta Berberor onnistuu pelastamaan Lankun ja saa hänet raahattua pankkiin.
• Herrasmiehet kääntävät pankin ylösalaisin etsiessään ensin avaimia ja sitten numeroyhdistelmää päästäkseen holviin, mutta turhaan. He päättävät linnoittautua sisään ja murtautua pankkiin seinän läpi.
• Varmuuden vuoksi Almer ja Eero, Lankku kantamuksinaan, lähtevät pankin takaovesta etsimään venettä tai muuta kulkupeliä pakomatkaa varten.
• Pankinvartijat palaavat ja huomaavat ryöstön yrityksen. Herrasmiehet yrittävät käyttää pankinjohtajaa panttivankina, mutta tämä mieluummin heittäisi henkensä kuin antaisi roistojen voittaa. Vartijat lähtevät hakemaan apuvoimia.
• Apuvoimat saapuvat ja piirittävät pankin. Herrasmiehet saavat holvin seinän murrettua ja löytävät sieltä liudan rahalippaita sekä kuusi kultaharkkoa. Koska taistelu näyttää toivottomalta, he päättävätkin ehdottaa vartijoille saaliin jakoa. Temppu onnistuu - herrasmiehet ja Berberor käyvät näytösluontoisen ottelun vartijoita vastaan, jonka seurauksena pankinjohtaja "tapaturmaisesti" pääsee hengestään. Heidät päästetään livahtamaan harkkojen kanssa, muu pankin sisältö jää taakse.
• Menestyksekkäät pankkkirosvot pakenevat veneellä ensin rannikkoa länteen ja sitten ylävirtaan kohti Metsurilaa, vältellen ihmisiä parhaansa mukaan. Jotenkin varastetut harkot pitäisi muuttaa helpommin liikuteltavaksi omaisuudeksi.
• Rosvot hylkäävät veneensä lähellä Metsurilaa ja piiloutuvat metsään. Vähiten tunnistettavat heistä käyvät etsimässä sepän, joka suostuisi sulattamaan harkon ja valamaan sen pienempiin osiin. He eivät paljasta sen paremmin ryhmänsä kuin harkkojen todellista lukumäärää. He saavat lahjottua sepän, joka sulattaa ja valaa yhden harkon, kunhan saa oman osuutensa sen arvosta.
• Koska maa polttaa jalkojen alla melkoisesti ja Alkusaaren asiat ovat pahemman kerran sekaisin, rosvot käyttävät uhratusta harkosta saadut "kultarahat" mahdollisimman pikaisesti rähjäisen kauppapurtilon ostamiseen ja sen miehistön värväämiseen. He ristivät laivansa Titaniciksi.
• Uskoen ettei heillä ole enää sijaa lainkuuliaisilla mailla, uudet merimiehet suuntaavat kokan kohti länttä ja Albasaarta, toivoen siellä voivansa piilottaa tai käyttää loput kulta-aarteestaan. Koska miehistö tarvitsee jonkun verukkeen, he päättävät pysähtyä uponneen laivan hylylle, jonka sijainnin Almer ja Eero tuntevat. Pohjoisesta lipuvat jäävuoret sekä ankara myrsky hidastavat matkaa, pakottaen laivan takaisin kohti itää, jossa se ankkuroidaan Pirunkehdon kupeeseen. Myrsky laantuu onneksi yhtä nopeasti kuin alkoikin ja Titanic saavuttaa välietappinsa laivanhylyn kohdalla. Lynkkauksestaan topunut Lankku ilmoittauttuu vapaaehtoiseksi sukeltajaksi ja hyppää ankkurin kanssa mereen. Tämä lähes koituu hänen kohtalokseen. Paikalle osunut seireeni pelastaa puolituisen, mutta vain syödäkseen tämän. Muut matkalaiset lahjovat seireenin "vuohenmaidolla" (se ei ollut vuohenmaitoa) ja muilla ihmisten herkuilla. Eero ja Almer käyttävät hyväkseen hyvää mainettaan vetehisten keskuudessa ja maanittelevat seireenin sukeltamaan heille hylystä aarrelippaan. Lopuksi "Kirkuksi" itsensä esittelevä seireeni vielä luovuttaa heille torvisimpukan, niin että he voivat aina tarvittaessa kutsua vetehisiä luokseen.