16. retkikunta

Vuosi 2020 aiheutti hieman muutoksia Vetehisten Virren normaaliin aikautauluun. Pelissä oli jo pitkään eletty maailmanlopun tunnelmissa, nyt tosielämä otti pelin kiinni ja koronapandemian vuoksi coneja ei järjestettykään. Seuraavat neljä peliä pelattiinkin pienemmissä kuvioissa Ulottuvuusmatkojen tiloissa. 

Varhaisessa vaiheessa pahan päivän varalle ostettu Isle of the Unknown nousi viimein tapahtumien keskiöön, kun retkikunta suuntasi Alkusaarelta ulapalle ja kohti tuntematonta. Myös pahaenteiset punaiset revontulet palasivat kummittelemaan.Weird New World -moduulin tarkasti lukeneet ehkä jo tajuavat, mitä taustalla tapahtuu ja miten varomattomat ajatukset ovat vaikuttaneet pelin kulkuun jo hyvän aikaa.

Näitä pelejä varten pelinjohtaja kaivoi kaapista esiin vanhat Lego-ukot toimittamaan miniatyyrien virkaa. Vaikka hauskaa oli, kokeilu jäi lyhytaikaiseksi kun kaikkea mahdollista ei saanut enää mahtumaan pelinjohtajan salkkuun eikä tavaroiden kuljettaminen ämpärissä loppujen lopuksi ollutkaan niin hyvä idea.

Mainosämpäri kantaa tällä hetkellä lähinnä vettä saunassa.

Näissä peleissä kansankiihottaja pappi Herbert saa itselleen vastaparin nöyrästä Herran palvelijasta, Kainosta. Kaino oli alkujaan Peliä Pyynnöstä-toimintaa varten tehty helposti omaksuttava valmishahmo. Hän on seikkaillut Vetehisten Virren lisäksi useissa muissa skenaarioissa ja tämä alkaa herran lomakkeella myös näkyä. Hahmo tosin varmistui herraksi vasta kun Wille Ruotsalainen piirsi hänestä kuvan. Tämä on se toinen hahmo, jonka seurauksena seuraavaan Vetehisten virren kuvaukseen päätyi lause "Verenpunaiset revontulet hohkaavat taivaalla ja uskonmiehet saarnaavat maailmanloppua - kenen joukoissa seisot, jos merijäät sulavat ja saariston asukkaat hukkuvat aaltojen alle?"

Miten sinä noudattaisit näitä ohjeita roolipelissä?

Neljännen pelin loppu näytti, miten paljon pienet virheet voivat vaikuttaa peliin. Tässä tapauksessa pelaajat sekoittivat 14. retkikunnan kapteeni Jaskan sekä 15. retkikunnan John Smithin keskenään ja luulivat Jaskan tulleen hirtetyksi. Pelinjohtaja olisi voinut helposti oikaista virheen osoittamalla pelaajien edessä olevia muistiinpanoja, mutta mitäs hauskaa siinä olisi ollut? Rehellisestä väärinymmärryksestä vedetyt väärät johtopäätökset johtivat pitkään dialogiin, jossa esitettiin monta huvittavaa ajatusta pelimaailman luonteesta ja tulevaisuudesta. Nämä lonkalta vedetyt uskonnolliset profetiat kannattaa pitää mielessä tulevia merkintöjä ajatallen.

---

 16. Retkikunta, osa 1

• asiantuntijat Lieto ja Olivia sekä Herran nöyrä palvelija Kaino saapuivat kauppasatamaan ja kuuntelivat paikallisten huhuja 14. retkikunnan kamppailusta "merikäärmettä" vastaan
• he tutkivat satamaan päätyneitä salaperäisiä karttoja virallisesti tutkimattomista saarista
• Kaino halusi välttämättä lähteä lähetyssaarnaajaksi tutkimattomien saarten alkuasukkaiden pariin
• ryhmä päätti värväytyä miehistöksi laivalle joka lähtisi heti sataman sulettua jäästä
• he päätyivät keisarillisten merivoimien korvetille nimeltä Ulvova Merileijona
• kulutettuaan viikon työläisinä majataloissa sää lämpeni ja laiva pääsi lähtemään
• kuitenkin tuuli oli epäsuotuisa ja rankan sumun vuoksi laiva joutui jäämään ankkuriin hieman Alkusaaren eteläpuolelle
• ryhmä oli suostutellut kapteenin ottamaan kurssin suurelle läntiselle saarelle, mutta myrskytuuli joka puhalsi sumun pois ajoi laivan pois kurssista ja heitti sen etelään, Jalokivisaarten läheisyyteen
• myrskyssä laiva kärsi vaurioita ja sen keskimmäisen maston purjeet repesivät
• kapteeni päätti pysäyttää laivan Safiirisaaren satamaan korjauksia varten
• satamassa Olivia ja Kaino jakoivat Alkusaaren juoruja paikallisille, etenkin kuinka "Sir Hubert" oli urheasti taistellut "merikäärmettä" vastaan
• he keskustelivat myös vanhan miehen kanssa, joka oli käynyt kirjeenvaihtoa alkusaaren edellisen "kartanonherran" kanssa
• he oppivat joitain asioita vetehisistä, muttei mitään mullistavaa
• korjausten valmistuttua Ulvova Merileijona miehistöineen jatkoi matkaa lounaaseen, kohti alkuperäistä määränpäätään
• tuuli oli epäsuotuisa ja matkaa tehtiin luovien, matkasta suuri osa purjehdittiin sankassa sumussa
• usean päivän jälkeen laiva pääsi takaisin alkuperäiselle reitilleen
• laiva ankkuroitiin virallisesti tuntemattoman, tuliperäisen saaren läheisyyteen
• 12 hengen venekunta laskeutui maihin saaren itärannikolla
• Lieto ja Olivia jäivät venevahdiksi kun muu venekunta lähti seuraamaan rannalta löytyneitä jalanjälkiä
• kun tiedustelijoiden palaaminen viivästyi, Lieto ja Olivia hakivat lisävoimia laivalta ja lähtivät tiedustelijoiden perään
• metsässä ryhmä kohtasi joukon perääntyviä tiedustelijoita, heidät oli väijytetty metsässä ja osa olivat haavoittuneet
• apuvoimien suostuttelemina tiedustelijat kääntyivät takaisin, puuttuvat tiedustelijat löytyivät taistelemasta yksinäistä soturimunkkia vastaan
• ryhmä saartoi soturimunkin ja suostutteli hänet antautumaan ja tulemaan vieraaksi laivalle
• Liedon suosituksesta kapteeni antoi hänelle, Olivialle ja Kainolle luvan seurata soturimunkin jälkiä tämän mahdolliselle majapaikalle
• palattuaan maihin ja kuljettuaan metsän läpi soturimunkin hökkelille, seikkailijoille paljastui karmea totuus: "soturimunkki" oli oikeasti paholaisenpalvoja, joka oli surmannut ainakin kymmenen ihmistä ja tehnyt heidän luistaan rituaalivälineitä
• Kainon vaatimuksesta löytyneet ihmisten jäänteet haudattiin ja siunattiin metsään, hökkelistä löytyneet ruokavarat takavarikoitiin
• ryhmä palasi laivalle ja kertoi kapteenille löydöksistään, Liedon ehdotuksesta kapteeni antoi ryhmälle luvan jututtaa "soturimunkkia" ennen tämän lukitsemista laivan tyrmään
• jutellessaan ryhmän kanssa soturimunkilta lipsahti, että saarella on muutakin asutusta
• ryhmä paljasti löytäneensä munkin mökin. Seurauksena munkki hurjistui ja yritti kirota ryhmän jäsenet, mutta nopea tikarinisku pysäytti hänen manauksensa. Tämän jälkeen munkki rynnisti seikkailijoiden ohi laivan kannelle ja yritti hypätä mereen, mutta laivan miehistö pysäytti hänet ja paini hänet kumoon
• munkin suu kapuloitiin ja hänet suljettiin kahlittuna laivan tyrmään
• laiva jatkoi matkaansa saaren rannikkoa pohjoiseen, etsien saarelta muuta asutusta
• matkalla taivaalla näkyivät verenpunaiset revontulet
• Lieto pelkäsi, että mahdollisen asutuskeskuksen johtajat olisivat myös paholaisenpalvojia
• laiva purjehti arviolta tuhannen henkilön siirtokunnan ohi, mutta kapteeni oli epäileväinen siirtokunnan luonteen suhteen eikä ohjannut laivaa satamaan
• sen sijaan laiva ankkuroitiin suojaisaan poukamaan n. 10 kilometrin päähän siirtokunnasta
• kaksi venekunnallista laski maihin tiedustelemaan, Lieto, Olivia ja Kaino vapaaehtoisina etunenässä
• matkalla he tapasivat soturimunkin, joka oli juuri ihmeteoin kukistanut kuusi maantierosvoa
• kapteenin käskyjen mukaan seikkailijat eivät paljastaneet laivansa sijaintia, vaan väittivät olevansa haaksirikkoisia
• jännittyneestä tilanteesta huolimatta väkivalta niukasti vältettiin ja soturimunkki suostui opastamaan heidät siirtokuntaan
• siirtokunnan nimeksi paljastui Nuorukaisen Lahti, lähistöllä sijaitsevan tuntematonta alkuperää olevan patsaan mukaan
• saatuaan tarvitsemaansa "apua" siirtokunnasta, seikkailijat palasivat laivalle kertomaan löytämästään
• kapteeni harkitsi peräytymistä jollekin tunnetummalle saarelle ja viestin lähettämistä keisarikuntaan
• Lieto yritti suostutella kapteenin ottamaan siirtokunnan haltuunsa keisarikunnan virallisena edustajana
• kapteeni ei lämmennyt ajatukselle, mutta pitkin hampain myönsi kaksi päivää aikaa ryhmälle tiedustella siirtokunnan ja saaren asioita tarkemmin

16. retkikunta, osa 2

• Seikkailijat palasivat Nuorukaisen Lahden siirtokuntaan ja hankkivat kartan saaren rantaviivasta
• heille selvisi että siirtokunnan johtaja Pablo oli julistanut itsensä saaren kuninkaaksi
• siirtokunnan sairaalaa ylläpitävä soturimunkkien joukko oli alkanut käyttäytyä oudosti punaisia revontulia seuraavana päivinä ja siirtokunnasta oli kadonnut naisia ja lapsia
• Pablon entinen perämies ja nykyinen "valtakunnan kansleri" ei tiennyt katoamisista mitään
• häiriintyneinä katoamisista, ryhmä päätti lähteä tutkimaan saaren muita asutuskeskuksia
• ryhmä kävi matkalla katsomassa siirtokunnalle nimensä antanutta patsasta, sen huilu vaikutti soivan tuulessa itsekseen
• ryhmä palasi laivalle ja kapteenin käskystä matka jatkui saaren rannikkoa pohjoiseen
• laiva saapui Jäähuipuksi kutsuttuun kylään ja seikkailijat laskivat maihin tiedustellakseen paikallisilta saaren mahdollisia nimiä (Patsassaari, Noitien saari, Epäsikiöiden saari, Mustahuippu)
• seikkailijat kävivät myös katsomassa erikoista kvartsimuodostelmaa, josta Jäähuippu oli saanut nimensä
• matka jatkui naapurikylään, Karjulaan
• Karjulaa johti omalaatuinen entisen aatelissuvun vesa, Aarne Jousimies, joka jahtasi mahtavaa sateenkarjua
• seikkailijat pohtivat saarelle jäämistä mutta eivät saaneet lupaa kapteeniltaan
• kapteenin käskystä Ulvova Merileijona purjehti pohjoiseen, takaisin tunnetuille saarille
• laiva pysähtyi täydentämään varastojaan Kynttiläsaaren satamaan
• lähtö Kynttiläsaarelta epäonnistui, saarta ohitettaessa iski myrsky ja tuuli puhalsi laivan karille
• laiva irrotettiin karilta ja purjehdittiin puolikuntoisena takaisin Kynttiläsaaren satamaan
• korjauksiin laskettiin tarvittavan aikaa 18 päivää, seikkailijat päättivät käyttää ajan huhutun vetehisyhdyskunnan löytämiseen saarelta
• seikkailijat lähtivät jalkapatikalla kiertämään saarta vastapäivään
• matkalla he vierailivat paikallisissa kylissä, löysivät haaksirikkoutuneen kaljuunan nimeltä Polskiva Hylje, näkivät valaita ja jääkarhuja sekä kartoittivat muutaman pienen saaripahasen kynttiläsaaren tuntumassa lähestyessään saaren koilliskärkeä he värväsivät Joni nimisen nuorukaisen viemään heidät saaren poihjoisrannikon editse purjeveneellä
• matkalla he löysivät uuden, pienen saaren ja nimesivät sen Jonin saareksi
• saarella ja sen tuntumassa oli merkkejä eskuiittien leireistä
• valitettavasti tuuli oli vastainen päiväkausia ja aika näytti loppuvan alkuperäiseltä matkasuunnitelmalta
• seikkailijat lähettivät Jonin meritse kotiin ja päättivät jatkaa saaren halki pohjois-etelä-suunnassa jalan
• juuri ennen ruokavarojen loppumista he pääsivät saaren metsäisten keskiosien läpi takaisin asutuille alueille
• seikkailijat palasivat satamaan tyhjin käsin
• koska heillä oli vielä kaksi päivää aikaa ennen laivan korjauksien valmistumista, he päättivät käydä saaren luoteiskärjessä
• valitettavasti maan alta hyökkäsi sulkainen käärme, joka söi Liedon
• vaikka Kaino iski käärmettä väkevästi ja ajoi sen pakosalle, Lietoa ei saatu pelastettua
• Kaino ja Olivia lukivat rukouksen Liedon muistolle, palasivat murtuneina satamaan ja myivät Liedon irtaimen omaisuuden
• kerrottuaan suru-uutiset kapteenilleen, Ulvova Merileijona nosti ankkurin ja jatkoi kohti uusia seikkailuja

16. retkikunta, osa 3

• Ulvova Merileijona saapui Alba-saarelle, jossa seikkailijat selvittivät paikallisten ajatuksia punaisista revontulista
• Kaino osti itselleen alban
• matkalla Albalta Alkusaarelle, Ulvova Merileijona törmäsi jäävuoreen
• miehistö yritti ottaa ilon irti vahingosta ja leikkasivat vuoresta jäätä maihin kuljetettavaksi
• vuoren kyljestä löytyi jään vangiksi jäänyt mies, jonka miehistö leikkasi irti ja kantoi laivan ruumaan
• laivan saapuessa keisarilliselle varikolle nousi sankka sumu ja kapteeni määräsi laivan jäävän telakalle toistaiseksi
• seikkailijat kävivät varikon kappelilla ja luovuttivat vangitun kerettiläisen soturimunkin kappelin temppeliritareille
• vaihdettuaan kuulumisia varikon varakomentajan kanssa, seikkailijat päättivät pystyttää nuotion rannalle ja sulattaa jäähän vangitun miehen jotta hänet voitaisiin kunnollisesti haudata
• suureksi yllätykseksi mies havahtui henkiin sulatettaessa
• miehen puheesta ei saatu selvää, joten Kaino nimesi hänet "Väpä-Väpäksi"
• seikkailijat toimittivat miehen varikon sairashuoneelle
• kun sairaanhoitajat eivät osanneet hoitaa miestä kuntoon, Kaino rukouksin palautti hänen puhekykynsä
• mies ei silti puhunut mitään seikkailijoiden ymmärtämää kieltä ja sairaanhoitajien oli toimittava tulkkeina
• paljastui, että miehen nimi oli Sei Ven Long ja hän oli ollut jään vankina 12 vuotta
• seikkailijat jättivät miehen sairashuoneelle ja alkoivat suunnitella matkaa Alkusaaren vanhalle temppelille
• he palkkasivat kaksi sotilasta, Vilin ja Veetin, mukaan matkalle
• matka sujui vaivatta, mutta paikanpäällä joukolle selvisi, että Metsurilan nuoret miehet olivat rakentaneet temppelin ympärille paaluvarustuksen ja alkaneet raivata ympäriltä metsää maatiloiksi
• temppelillä he kuulivat, kuinka pappi Herbert lietsoi keisarikunnanvastaisia mielipiteitä

16. retkikunta, osa 4

• Kaino ja Herbert väittelivät uskonasioista pääsemättä puusta pitkään
• Vili ja Veeti kokivat olonsa epämukaviksi sotilasasuissaan ja joukkio päätti vaihtaa vaatteita sulautuakseen paikallisten sekaan
• yön tullen he päättivät hiipiä sisään temppeliin nähdäkseen vetehisiä omin silmin
• Kaino, Vili ja Veeti yrittivät harhauttaa temppelin vartijoita, mutta kivi rasahti Olivian kengän alla ennen kuin hän pääsi pitkälle
• Kaino tyrmäsi vartijat rukouksin
• Veeti jäi pitämään vahtia kun muut jatkoivat syvemmälle temppeliin
• ryhmän matka meinasi päättyä uuteen, vankkatekoiseen puuoveen
• kuitenkin kolkuttamalla Olivia houkutteli vartijan avaamaan oven kurkistusluukun ja Kaino rukouksin komensi häntä avaamaan oven
• oven takaa paljastui vetehisvartija
• Kaino ja Olivia vakuuttivat olevansa Herbertin asioilla ja suostuttelivat vetehisen viemään heidät temppelin läpi aaltojen kuningatteren luokse
• Kuningatar ei aavistanut mitään pahaa ja Kaino keksi kaikenlaisia tekosyitä keskustelulle, jäätiköiden sulamisesta Kapteeni Jaskan kuolemaan
• jäätiköiden sulaminen on Vetehisistä hieno asia, koska rannikkokaupunkien vajotessa mereen vetehiset voivat ryöstää raunioista kaikenlaista, mitä veden alla ei voi valmistaa
• sen sijaan uutiset Jaskan väitetystä kuolemasta järkyttivät kuningatarta
• hän ihmetteli, miksei Herbert ollut tullut kertomaan suru-uutisia henkilökohtaisesti ja käski seikkailijoita noutamaan Herbertin hänen puheilleen
• seikkailijat yrittivät lähettää Vilin edeltä varoittamaan Veetiä, mutta suunnitelma epäonnistui; paluumatkalla epäluuloisten vetehisvartijoiden saattamina Kaino ja Olivia törmäsivät Viliin ja Veetiin... sekä Herbertiin ja Kapteeni Jaskaan, jotka olivat riisuneet sotilaat aseista ja marssittivat näitä edelleen varsijousella uhaten
• seikkailijat olivat selkeästi alakynnessä ja yrittivät parhaansa mukaan selittää kaiken olevan vain väärinkäsitys
• koska he eivät olleet satuttaneet ketään, he selvisivät aseistariisunnalla ja Jaska päästi heidät menemään uuden paaluvarustuksen portilta
• seikkailijoita kuitenkin varoitettiin palaamasta enää temppelille
• seikkailijat lähtivät paluumatkalle kohti keisarillista varikkoa
• matkalla he keskustelivat syvällisesti siitä, mitä heidän pitäisi tehdä vetehisten suhteen
• Vili ja Veeti olivat helpottuneita, että he selvisivät pinteestä pelkällä säikähdyksellä
• Metsurilassa Kaino halusi välttämättä puhua paikalliselle papille, mutta koska sellaista ei ollut, hänet ohjattiin Pitkä-Joni Hopean puheille
• Kainoa ja Hopea vaihtuivat kuulumisia, mutta keskustelun siirtyessä uskonnollisiin teemoihin Kainon puoliprofeetalliset saarnat hämmästyttivät Hopeaa niin, ettei hän enää saanut sanaa suustaan
• sankka sumu peitti edelleen maata seikkailijoiden saapuessa varikolle
• Vili ja Veeti totesivat seikkailleensa tarpeeksi ja sanoivat hyvästi Kainolle ja Olivialle
• Kaino ja Olivia päättivät käydä katsomassa, mitä "Väpä-Väpälle" kuuluu; heille selvisi, että hän oli lähtenyt Kauppasatamaan etsimään mahdollisia sukulaisiaan
• Kaino halusi myös varoittaa varikon komentajaa vetehisten mahdollisesta suunnitelmasta sulattaa jäätiköt ja hukuttaa Astinkivisaaret mereen
• varakomentajasta asia kuulosti tarpeeksi vakavalta, että seikkailijoille varattiin tapaaminen itse komentajan kanssa
• seikkailijat yöpyivät kappelissa, jossa Kaino keskusteli temppeliritarien kanssa vetehisistä, maailmanlopusta ja niiden mahdollisista uskonnollisista merkityksistä
• seuraavana iltana komentaja otti heidät vastaan
• seikkailijat kertoivat hänelle kaiken temppelistä, Herbertin toimista, "Väpä-Väpästä" ja niin edelleen
• komentajasta kertomus oli sen verran uskomaton, että hänen piti miettiä sitä yön yli
• seikkailijat palasivat kappelille yöpymään
• seuraavana aamuna viestiviejä toi heille kaksi toimeksiantoa komentajalta: etsiä ja tuoda "Väpä-Väpä" hänen luokseen sekä "hankkiutua eroon" kansankiihottaja Herbertistä
• Oliviasta jälkimmäinen kuulosti siltä, kuin komentaja haluaisi heidän murhaavan Herbertin, eikä asia lainkaan miellyttänyt häntä
• Kaino yritti vakuutella häntä komentajan hyvistä aikeista, mutta silti myöntyi etsimään "Väpä-Väpän" ensin ja jättämään Herbertin myöhemmäksi
• kappelilla Kaino jatkoi temppeliritarien kanssa jutustelua ja esitti teorian, jonka mukaan punaiset revontulet ovat itseasiassa suuri lohikäärme, itse Saatana ja Helvetin Peto, joka aikoo lieskoja hönkimällä sulattaa jäätiköt

Yllä alkuperäinen, alla pelaajia varten lyijykynälle jäljennetty versio Isle of the Unknown'in kartasta. Mittakaava piti vaihtaa lennosta jotta saari sopi pelinjohtajan maailmankartalle.